Forssan kirkon historia

Forssan kirkko valmistui 1917 sisällissodan keskelle. Se vihittiin käyttöönsä 15.9.1918. Jo pitkään forssalaiset olivat halunneet omaa kirkkoa ja seurakuntaa. Vasta useiden kokousten ja tarmokkaiden valmistelujen jälkeen kirkon rakentaminen toteutui. Erityisesti vapaaherra Palmen vei hanketta eteenpäin ja järjesteli Forssa-Yhtiöltä lahjoituksia. Yhtiön avulla oli saatu jo hautausmaa-alue 1909, kappeli sinne Rudolf Meyerin lahjoittamana 1910 sekä pappila rakennetuksi tulevan kirkon viereen 1911.

Forssalaisten kirkot
Forssalaisten varhaisena kirkkona oli Tammelan kirkko, jonne tehtaalaiset pitivät matkaa liian pitkänä, kun tehdasyhteisö kasvoi 1850-luvulta lähtien. He pitivät omana kirkkonaan myös tehtaan koulua (Puistossa), jossa järjestettiin jumalanpalveluksia 1860-luvulta alkaen. Kuhalan rukoushuone (purettu 1967) Rautatiekadulla oli tärkeä kokoontumispaikka valmistuttuaan 1888. Siellä järjestettiin jumalanpalveluksia ja se toimi väliaikaisena kirkkona 1913-1916 ennen uuden kirkon valmistumista.

Arkkitehti Josef Stenbäck
Forssan kirkon suunnittelijana toimi Josef Stenbäck (1854-1929), joka oli oman aikansa tuotteliaimpia arkkitehteja ja kunnostautui erityisesti kirkkojen rakentajana. Josef Stenbäck oli papin poika ja hänen äitinsäkin oli pappissuvusta (von Essen). Monet hänen piirtämänsä kirkon edustivat myöhäistä uusgotiikkaa, jonka keskiaikaiset holvirakenteet luovat ylväyttä ja vuosisatojen tuntua kirkkoon. Vaikutteita Stenbäck sai Keski-Euroopan katedraaleista. Lisäksi Stenbäck tunnetaan kivikirkoista (mm. Raahe), joistakin puukirkoista (esim. Heinävesi) sekä muutamista rapatuista fasadikirkoista (esim. Humppila). Tyylinä hän tunsi myös kansallisromantiikan.

Forssan kirkko on tyyliltään uusgoottilainen. Ensin Stenbäck tarjosi kaksitornista rakennusta, mutta forssalaiset karsivat suunnitelmia. Kuitenkin hyvässä yhteisymmärryksessä päädyttiin nykyiseen sopusuhtaiseen ja kauniiseen kirkkoon, joka kohoaa Ståhlmanin kalliolla Ronttismäen kupeessa. Kirkon erikoisuutena on sisäänkäynti poikkeuksellisesti itäpuolelta alttarin sijaitessa lännessä. Toinen aikanaan moderni ratkaisu oli seurakuntasalin sijoittaminen kirkon yhteyteen.

 

 

 

 

 

 

 

Lasimaalaukset

Kirkkoon saatiin kauniit lasimaalaukset alttaritauluiksi, jotka kuvaavat Jeesuksen syntymää, kuolemaa ja ylösnousemusta. Niiden tekijöinä olivat Eric O.W. Ehrstöm ja hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström.

 

Urut

Nykyiset urut ovat vuodelta 1979. Ne ovat 34-äänikertaiset ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat. Kirkonkellot lahjoitti vapaaherra Palmen 1922 ja kellotaulut apteekkari Hjelt puolisoineen 1952.


Kunnostuksia
Keväällä kirkon sisämaalaus korjataan. Kirkkoa on kunnostettu 2006, jolloin tornia ja ulko-osia korjattiin.Sitä ennen 1998 toteutettiin mittava sisäremontti ja vuonna 2000 ulkoalueet kunnostettiin. Kirkkoon sopii nykyisellään n. 800 henkeä.