Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Forssan hautausmaa
Forssan hautausmaa sijaitsee keskustasta Tampereentietä Koijärvelle päin mentäessä tien vasemmalla puolella. Siunaukset suoritetaan punatiilipintaisessa siunauskappelissa.
Osoite: Tampereentie 10, 30100 Forssa.
Hautausmaan historiaa
Forssan hautausmaan ensimmäinen maa-alue saatiin Forssa Yhtiön lahjoituksena 1909. Senaatti vahvisti päätöksen 12.1.1909. Piispa Råbergh vihki alueen käyttöönsä 22.8.1909. Ensimmäisenä hautausmaalle haudattiin yövartija Kallion pikkulapsi lähelle vanhaa kappelia. Itsenäisen toimintansa Forssan seurakunta aloitti virallisesti vuonna 1922.
Kunnallisneuvos Rudolf Meyer rakennutti omalla kustannuksellaan kauniin kappelin, joka vihittiin käyttöönsä 13.11.1910. Kappeli oli ensimmäisiä siunauskappeleita Suomessa. Kappelin on suunnitellut Waldemar Aspelin. Hirsirunkoinen ja valkoiseksi rapattu kappeli on nykyään käytössä satunnaisesti. Takorautaiset portit hautausmaan vanhalle puolelle on lahjoittanut vapaaherra Palmén.
Vuonna 1928 ostettiin lisää maata hautausmaan käyttöön. Vuonna 1935 hautausmaan reunalle aidan ulkopuolelle rakennettiin kauppalan kanssa yhteistyössä kivirakennus, jota käytettiin ruumishuoneena ja leikkaustilana. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Kalle Lekkala.
Vuonna 1973 hautausmaata laajennettiin jälleen ja uusi punatiilipintainen siunauskappeli vihittiin käyttöön. Hautausmaan uuden osan suunnitteli Lahden seurakuntien ylipuutarhuri Vilho Valento. Uudelle hautausmaalle kaavoitettiin omat lohkot uurnahaudoille, sukuhaudoille ja lasten haudoille, jotka erityisesti puhuttelevat vierailijaa. Piispa Erkki Kansanaho vihki siunauskappelin ja hautausmaa-alueen laajennusosan käyttöön pyhäinpäivänä 11.11.1973.
Uuden kappelin läheisyyteen perustettiin hautausmaan laajennusosa 1987. Sinne siunattiin ensimmäiset vainajat vuonna 1993. Laajennusosan suunnitteli Aarne Ratilainen. Hautausmaa onkin laajentunut uuteen suuntaan vähitellen. Vanhallekin puolelle haudataan, kun lunastamattomia hautapaikkoja vapautuu uudelleen käyttöön. Syvähautoja voi lunastaa vain uudelle alueelle.
Hautaaminen tapahtui ennen sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen. Nykyisin siunauspäivät ovat perjantai ja lauantai.
Sankarihaudat
Sankarihauta-alue on vanhan kappelin vieressä vanhalla puolella osastolla 4. Ensimmäiset sankarivainajat siunattiin haudan lepoon Forssassa 14.1.1940. Talvisodan sankarivainajia haudattiin Forssan sankarihautaan yhteensä 60. Sukuhautoihin haudattiin viisi ja muiden seurakuntien hautausmaille seitsemän kaatunutta. 26 sankarivainajaa on siunattu poissaolevina Forssan sankarihautoihin.
Jatkosodan ensimmäinen sankarivainaja siunattiin Forssassa haudan lepoon 10.8.1941. Yhteensä 116 jatkosodan vainajaa on siunattu Forssan sankarihautoihin. Sukuhautoihin siunattiin neljä ja muiden seurakuntien hautausmaille viisi vainajaa. Forssan hautausmaalle on siunattu kolme naissankarivainajaa. Lotta, sairaanhoitaja ja rautatieläinen.
Kuvanveistäjä Johannes Haapasalo valmisti muistomerkin ”Kuoleva sotilas", joka kuvaa enkeliä siunaamassa sotilasta. Muistomerkki paljastettiin 20.8.1950 hirmuisessa ukkosmyrskyssä.
Uurnalehto
Hautausmaalle perustettuun uurnalehtoon on haudattu ensimmäinen uurna 1993. Uurnalehto on alue, johon vainajan tuhkat haudataan uurnassa. Alueella ei ole näkyvästi merkittyjä hautapaikkoja, vaan hautapaikka jää vain seurakunnan tietoon. Uurnat lasketaan uurnalehtoon seurakunnan toimesta ilman omaisia. Uurnalehtoon pystytettiin seppä Jukka Värvisen valmistama takorautateos ”Elämän liekki” vuonna 1996. Muistomerkin on suunnitellut seurakunnan vapaaehtoisista muodostettu työryhmä yhdessä sepän kanssa. Uurnalehdon graniittipylväisiin saa halutettaan tilata messinkisen muistolaatan vainajalle. Yhteiselle muistokivelle voi tuoda kynttilöitä ja kukkia, mutta ei pysyviä muistoesineitä.
Yleiset muistomerkit
Vanhan kappelin päädyssä on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Muistokiven on valmistanut Kankaan Kiviveistämö Somerolta. Muistomerkin paljastustilaisuus oli 13.9.1953.
Kansalaissodassa 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneille oli ensin alue hautausmaan ulkopuolella. Hautausmaan laajentuessa alue tuli seurakunnan hoitoon. Alueella on noin 400 ihmisen joukkohauta. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1946 Forssan Työväenyhdistyksen toimesta.
Forssan hautausmaalla löytyy lisäksi muistomerkit muualle haudatuille ja lapsensa menettäneille.
Siunauskappeli
Pylväshaapojen reunustama käytävä ohjaa vierailijaa hautausmaan parkkipaikalta siunauskappelin suuntaan. Arkkitehti Yrjö Mykkänen suunnitteli punatiilisen rakennuksen kellotorneineen. Siunauskappeli ja kellotorni valmistuivat 1973. Apteekkari Hjelt lahjoitti kappeliin urut, Forssan Seudun Osuuspankki lahjoitti 150 virsikirjaa ja rakentaja lahjoitti seinäkellon. Finlayson-Forssa antoi lahjoituksen kappelin kaunistamiseksi. Kauniin kuultokudoksen ”Alussa” valmisti seurakunnan tilauksesta taiteilija Pirkko Hammarberg siunauskappelin ikkunaan.
Kappeliin mahtuu 200 henkilöä. Siunauskappelin katot on uudelleen pinnoitettu 1990-luvun lopulla. Kesällä 2006 suoritettiin lvi-remontti ja kesällä 2017 uusittiin kappelin ikkunat.
Kulttuuria ja hiljentymistä
Varsinkin vanhan valkoiseksi rapatun siunauskappelin läheisyydessä on monia vanhanaikaisia massiivisia hautakiviä. Moniin kiviin on vainajan nimen lisäksi kaiverrettu ammatti. Oman aikakautensa tasakulmaiset muistokivet muodostavat näiden kanssa kokonaisuuden. Vuosittain järjestettävässä hautausmaan kulttuurikierroksessa tutustutaan hautausmaan historiaan ja merkittävien henkilöiden hautoihin.
Forssan hautausmaa on kulttuurisesti merkittävä kohde vanhoine hautakivineen ja reunakivihautoineen. Kauniit istutukset ja vanha puusto houkuttelevat kävijöitä viivähtämään hetken hautausmaalla. Kesäisin ja jouluaattona on mahdollista tutustua vanhaan siunauskappeliin ovien ollessa avoinna.
Suru yhdistää monia ja kaunis puutarha muistuttaa paratiisin kauneudesta perillä. Muistetaan hautausmaalla liikkuessa alueen tarkoitus ja kunnoitetaan kuolleita.
